Sukuseura
Mustosten sukuseura ry säännöt
Mustos-suvun sukuyhdistys ry:lle hyväksyttiin uudet säännöt ja uusi nimi Mustosten sukuseura ry Joensuun sukukokouksessa 3.8.2013 ja sen jatkokokouksessa Helsingissä 12.10.2013. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) vahvisti säännöt ja nimen 6.11.2014.
 Mustosten sukuseura ry 2022 Lappeenrannan sukukoukseen osallistuvia Lemin Säräpirtin edessä. Kuva Silja Mustonen |
SUKUNEUVOSTO
Mustosten sukuseura ry:n sääntöjen mukaan sukuseuran hallituksena hoitaa sen asioita sukuneuvosto, joka valitaan varsinaisessa sukukokouksessa. Sukuneuvoston toimikausi on kahden sukukokouksen välinen kolmivuotiskausi.
Mustosten sukuseura ry:n sukuneuvostoon kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan Mustosten sukuseura ry:n sääntöjen mukaan suvun esimieheksi sekä seitsemän varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä.
SUKUKOKOUKSESSA 2022 valittiin Mustosten sukuseura ry:n sukuneuvosto 8/2022-2025:
Suvun esimies (pj.) Tiina-Katriina Mustonen, varsinaiset jäsenet (7) Matias Eronen, Päivi Istala, Päivi Miettinen, Hannu Mustonen, Mirja Mustonen (sihteeri), Timo J. Mustonen (varapj.), Kaija Salminen, varajäsenet (4) Anita Kinanen, Anne Mustonen, Timo K. Mustonen, Unto Mustonen.
Sukuseura on Suomen vanhimpia. Se rekisteröitiin 14.5.1935 alunperin nimellä Mustos-suvun sukuyhdistys ry., ja sen tarkoituksena on ”sukututkimuksen avulla ja muutenkin koota eri puolilla maata asuvat Mustoset...herättää sukurakkautta...vanhempien elämäntyön arvostusta...edistää hyvien ja terveiden elämäntapojen juurruttamista.”
Alun virkeän toiminnan tukahdutti sota-aika. Sukuseuran toiminta herätettiin uudelleen henkiin ja sen jäsenmäärä kasvaa vuosi vuodelta.
MITÄ SUKUSEURA TARJOAA JÄSENILLEEN?
Valtakunnallisissa kokouksissa sukuseuran virallisten asioiden lisäksi esitellään viimeisimpiä tutkimustuloksia, kuunnellaan ja katsellaan suvun taiteilijoiden esityksiä, syödään, retkeillään, viihdytään ja solmitaan kontakteja maan eri puolilla asuviin Mustosiin.
Paikallistoiminta on paljolti jäsenten omista haluista riippuvaa sisältäen mm. kokouksia, esitelmiä, sukututkimusopastusta ja retkiä eri kohteisiin.
Mustos-sukuisista henkilöistä varmasti tunnetuin on kansallisrunoilijamme Eino Leino (1878-1926).
Mestarin elämäntyö ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Kuvatkoon Leinon runo ”Tunnen syntysi” Halla-kokoelmasta vuodelta 1908 ihmisen loputonta halua tietää menneisyydestään:
TUNNEN SYNTYSI
Muille outo
on olento sinun.
Tunnen syntysi,
olet minun.
Selitän sielusi,
päästän pulman,
arvoituksesi
julistan julman
Taidan sanoa,
kuka olet.
Turhaan muiden
polkuja polet.
 |
Sukuvaakuna
Rekisteröity Mustos-suvun sukuyhdistys ry:n sukuvaakuna on heraldikko Salme Erikssonin suunnittelema. Vaakuna on hyväksytty Suomen Heraldisen seuran vaakunarekisteriin 9.10.1985 numerolle 151.
Ensimmäinen tavattu Mustos-puumerkki on käpäläristi 1500-luvun lopulta. Puumerkkiä käytti lautamies ja tilallinen Antti Mustonen Tavinsalmen Saamaisista. Käpälärististä muodostui sukuvaakunan keskeinen elementti.
Vaakunan käyttöoikeus on sukuyhdistyksellä ja jokaisella yhdistyksen jäsenellä, joka todistetusti kuuluu isänsä tai äitinsä puolelta Mustos-sukuun.
Vaakunaselitys
Kilpi: mustassa kentässä kultainen käpäläristi vinottain
Kypärä: suljettu
Kypäräpeite: päältä musta, vuoripuolelta kultaa
Kypäräkoriste: kultainen viritetty jousi nuolineen
 | Sukulaulu, säv. Aimo Mustonen, san. Esko Mustonen.pdf (1.5 MB) SUKULAULU |