Kunnasniemen Mustolan ja Kinahmonsaaren Mustolan varhaisvaiheita

KUNNASNIEMEN MUSTOLAN JA KINAHMONSAAREN MUSTOLAN VARHAISVAIHEITA

Matias Eronen

Artikkeli julkaistu Sukuviestissä 1-2/2016. Artikkelia täydennetty karttapiirroksella ja kahdella valokuvalla.

ESIPUHE
Äitini Aili Eronen o.s. Mustonen ( 1912 – 1960 ) oli Kunnasniemen Mustosia. Siksi Mustosten sukuhistoria kiinnostaa minua.
Kunnasniemen Mustolan vaiheista 1800-luvun alusta nykyaikaan on Kunnasniemen kyläseura ry julkaissut erinomaisen artikkelin Mustola. Siinä ei kuitenkaan ole talon varhaishistoriaa selostettu, joten tämä tutkimus lienee paikallaan.
Olen jo aikaisemmin tutkinut tässä esitettävän Mustosen sukuhaaran saapumista Liperiin, sekä suvun aikaisempaa historiaa Savossa alkaen 1500-luvun alusta. Nämä tutkimustulokset tulen julkaisemaan myöhemmin.

JOHDANTO
Sotkuman kylästä
Aikaisemmin eräs Suur-Liperin isoimmista kylistä myöhemmin Polvijärven pitäjään kuuluva Sotkuman kylä on ollut asuttu jo keskiajalla. Nimittäin Ronimuksen Vatjan viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500 kylä mainitaan nimellä Viinilahden kylä Ruojärven luona. Kylä kuuluu tällöin Ilomantsin pogostaan ja Ilomantsin perevaaraan. Veronmaksajaksi on merkitty Miheiko Ivashkov ja hänen poikansa, yhteensä 3 jousta.
Kylä sijaitsee luonnonkauniilla alueella vanhan kylän keskuksen sijaitessa Sotkumanlammen ja Viinijärven Lamminniemen välisellä alueella.
Pysyvää luterilaista asutusta kylään tuli vasta 1630-luvulla. Kylä laajeni vähitellen 1700-luvun alkupuolella pohjoiseen Kuorevaaran suuntaan.
1700-luvun loppupuolen ja 1800-luvun alkupuolen tärkein maatalouspoliittinen toimenpide oli isojako. Se tuli valmiiksi Sotkuman jakokunnassa vasta v. 1866. Tällöin oli saatu muodostettua 158 tilaa, joista pääkylällä sijaitsi 18 tilaa ja loput 140 taloa olivat hajallaan 25 kilometrin pituisella ja 20 kilometriä leveällä alueella.

KUNNASNIEMI ASUTETAAN
Kunnasniemi perustettiin 1730-luvulla, kun Liperin hovileirin isäntä kamreeri Printz määräsi muutamat sotkumalaiset ja lehmolaiset muuttamaan Kunnasniemeen Kunnaslammin ja Höytiäisen väliselle alueelle.
Kunnasniemen kylä kuului alusta alkaen Liperin seurakuntaan kuuluneeseen Kontiolahden kappeliin, joka oli perustettu rukoushuonekunnaksi 1737. Kontiolahden ensimmäinen kirkko valmistui 1739, ja ensimmäinen kappalainen sijoitettiin sinne vasta vuonna 1783.

Kontiolahden kylät ovat olleet perinteisesti Jakokoski, Kontiolahti, Kunnasniemi, Lehmo, Mönni, Paihola, Puso ja Selkie. Myös Liperin pitäjän pohjoisimmat kylät Martonvaaran kuusi ensimmäistä tilanumeroa sekä Timovaara kuuluivat Kontiolahden seurakuntaan noin sadan vuoden ajan. Yhteys selittyy sen ajan kulkuyhteyksillä. Höytiäisen pohjoispäässä sijaitsevat Martonvaaran ja Timovaaran kylät olivat venematkan päässä Kontiolahden kirkolta aikana, jolloin ei ollut kunnollista maantiestöä.

Kirkonkirjoista
Liperin kirkonkirjoista rippikirjat alkavat 1755. Niissä ei ole Kunnasniemen kylää lainkaan. Kontiolahden omat rippikirjat vasta 1781, ja näissä on Kunnasniemi jo mukana.
Liperin kirkonkirjoista Syntyneet, vihityt ja kuolleet alkavat pääosin jo 1722, syntyneistä jo aikaisemminkin muutamilta vuosilta. Näissä on tietoja myös kunnasniemeläisistä, ja esimerkiksi 1760-luvulta alkaen myös Kontiolahden kappelissa kastettuja omissa listoissaan.

Maakirjoista
Saloheimon mukaan Kunnasniemen kylä ilmestyi Liperin maakirjaan vuonna 1732 viiden uudismökin voimin.

Vuoden 1736 Liperin maakirjassa nähdään:
1.Kunnasniemellä
-1. Simo Hyvärinen
-2. Mikko Kettunen
-torppari Matti Reijonen
-torppari Paavo Kinnunen
-Lauri Kettunen, nyt Pielisensuun kylässä
-Petter Kettunen, oleilee Hiltusella
3.Elias Hiltunen
-Olli Kettunen

2.Sotkumassa
-numerolla 35 eli Teppanalassa Niilo Mustonen talollisena ja samalla numerolla hänen veljensä Samuel Mustonen torpparina.

Vuoden 1747 maakirjassa nähdään:
1.Kunnasniemellä
-1.Samuel Mustonen
-2.Juho Kettunen
-3.Elias Hiltunen
-Heikki Mujunen, asuu tilalla n:o 2.
-torppari Olli Kettunen
-torppari Jonas Kettunen
-Petter Kettunen, loisena tilalla n:o 1.

2.Sotkumassa
-Niilo Mustonen maksaa yksin Sotkuma n:o 25 Teppanalan verot.

Suur-Liperin historiassa olevan talonhaltijaluettelon mukaan
Kunnasniemellä
-N:o 1 Juvola, uusi n:o Kunnasniemi 1,kruununtila vuoteen 1873.
Isännät:
-Simana Hyvärinen n.1735 -1739-
-Petter Kettunen n.1740 -1743 -
-Paavo Leppänen  -1754 -1765 -
-Mikko Karjalainen n.1766 -1775 -
-Juho Juvonen  - 1800 – 1810
-Juho Juvosen leski 1811 – 1835

Samalla tilalla 1/2
Hämälä, uusi n:o Kunnasniemi 2, perintötilaksi v.1851
-Antti Mustonen n.1810 -1831
-Antti Mustosen leski 1832 – 1836
-Petter Antinpoika Mustonen 1837-

Edelläolevista maakirjaotteista nähdään, että 1700-luvulla Kunnasniemellä oli 3 kruununtilaa ja muutamia torppia, myös jkv itsellisväestöä niihin majoittuneena.

Mustosten asuinpaikat 1800-luvulla. Höytiäisen järvenlaskukartta 1859. Kansallisarkisto

Veijo Saloheimon mukaan Kinahmonsaari Höytiäisen läntisimmässä lahdessa sai ensimmäiset asukkaansa 1630-luvulla. Heidät mainitaan populeina Sotkumassa 1631, joten saari näyttää kuuluneen pitäjän pääkylän nautintamaihin ennen asuttamista.
Kylän vanhat numerot 1 – 4 periytyvät 1650-luvulta. Kuitenkin uudempi Petter Savolaisen n. 1725 alkaen asuttama tila Savola sai 1700-luvulla numeron 4, myöhemmin tilan uusi numero on Kinahmonsaari 6. Tämän tilan puoliskosta muodostettu Mustola sai uuden numeron 5.
Saloheimon kartan mukaan Savola sijaitsi Kinahmonsaaren luoteisosassa, kun taas Mustola oli kylän korkeimmalla sijaitsevassa taloryhmässä. Herää ajatus, josko alkuperäinen n:o 4 Savola olisikin ollut Mustolan paikalla nelitaloisen kylän keskusryppäässä.

Höytiäinen laskettiin v.1859, jolloin järven pinta laski 9½ metriä, ja Kinahmonsaari yhdistyi mantereeseen. Entisestä saaresta tuli Kinahmonniemi.

Mainittakoon, että aikana ennen Höytiäisen laskua Kinahmonsaaren Mustolasta Kunnasniemen Mustolaan oli venematkaa noin 6 kilometriä. Kunnasniemi työntyi pohjoiseen, ja sen ja Kinahmonsaaren jäi leveä salmi. Nyt Höytiäisen laskun jälkeen nykyinen salmi on kapeampi noin 2 km.

 

MUSTOSET KUNNASNIEMELLÄ JA KINAHMONSAARESSA

Kruununtilan Kunnasniemi n:o 1:n aikaisempia asukkaita
Samuel Samuelinpoika Mustonen ( 1710 – 1759 ) asui avioiduttuaan Helena Reijosen kanssa Sotkumassa n:o 25 Teppanalassa ensin oman kotiväkensä kanssa. Isä Samuelin kuoltua 1735 Samuel asui samalla tilalla veljensä Niilon perheen kanssa, tosin omassa torpassaan. Vuosina 1738- n.1746 Samuel asuu perheineen Kuorevaarassa n:o 13. V.1755 aloitettu Liperin rippikirja käyttää alussa tätä talon numeroa tilasta Sotkuma n:o 24 eli Sitsinälä. Tännehän veli Niilokin muuttaa perheineen.
Samuel mainitaan jo v.1747 verokirjassa asuvaksi kruununtilalla Kunnasniemi 1. Hän asuu siellä perheineen vuoteen 1759 eli kuolemaansa saakka. Kantataloluettelon mukaan samalle tilalle asettuu seuraavana Paavo Leppänen.  

Talollisenpoika Paavo Heikinpoika Leppänen Kontiolahdelta Aholasta avioituu 1.kerran 27.12.1747 lehmonaholaisen piian Anna Hintsasen kanssa. Toisen avioitumisen aikana 02.02.1766 solalaisen piian Kaarina Matintr. Mertasen kanssa Paavo asuukin jo Kunnasniemellä.
Liperin talonhaltijaluettelon mukaan Paavo asui Kunnasniemellä 1750-luvun alusta eli jo samaan aikaan Samuli Mustosen kanssa.

Kontiolahden Lastenkirjassa 1780 – 98 Paavo perheineen mainitaan uudisasukkaiksi tilalla Kunnasniemi 1. Avioparin Paavo Leppäsen ja Kaarina Mertasen lisäksi luetellaan perheen lapset, joista on merkintöjä vuoteen 1789 saakka. Lisäksi avioparin nimien alle on kirjoitettu teksti Nyt Sotkuman kylässä n:o 19 ja ovat siellä seurattavana. Toinen teksti nimien alla kertoo talollisen Paavo Leppäsen muuttaneen Kuorevaara n:o 8:aan. Kyseessä lienee saman asuinpaikan erilaiset merkinnät.

Liperin Rippikirja 1772 – 78 kertoo Paavo Leppäsen s. 1724 ja vaimonsa Kaarina Mertasen s.1744 asuvan tilalla Sotkuma n:o 19 puoliosuus vuosina 1772 – 1777. Lisäksi tekstissä on mainittu Paavon ensimmäisestä avioliitosta olevan pojan Henrikin avioituneen 1774 käsämäläisen Maria Martikaisen kanssa. Nuori pari asuu vielä kotona.

Vaiviolainen torppari Mikko Karjalainen avioituu Liperissä 30.05.1756 sotkumalaisen piian Helena Reijosen kanssa. Perhe asuu Vaiviossa vuoteen 1665 saakka. Tämän jälkeen he ovat muuttaneet kruununtilalle Kunnasniemi n:o 1. Mikko lienee syntynyt 1732 ja vaimo 1738.
Kontiolahden rippikirjassa isäntäparina mainitaan  Mikko Karjalainen ja Leena Reijonen ajanjaksolla 1781 – 98. Saman ajan Kontiolahden rippikirjassa itselliset ym.tilalla Kunnasniemi n:o 1 aikana 1781 – 98 isännän nimi Karjalainen on ylivedettynä.
Vuoden 1775 tili- ja maakirjan mukaan Kunnasniemi n:o 1:n veroisäntä on Mikko Karjalainen.

Saman ajanjakson Kontiolahden lastenkirjassa Kunnasniemi n:o 1:ssä asuu Mikko Karjalaisen ja Leena Reijosen perhe. Lasten syntymävuodet ovat välillä 1760 – 1772, ja esimerkiksi v.1769 syntyneen Mikon mainitaan syntyneen Kunnasniemellä ja hätäkastetun.
Täten näiden asiakirjojen aikatiedot ovat ristiriitaisia, mutta perhe lienee asunut Kunnasniemellä ainakin 1770-luvun loppupuolelle.
Perheen vaimon kuolemasta ei löydy merkintää. V. 1788 Kunnasniemellä kuollut itsellisen vaimo Anna Reijonen lienee eri henkilö.
Liperin vihityissä Sotkuman talollinen leskimies Mikko Karjalainen avioituu 27.04.1793 käsämäläisen Anna Wänskän kanssa. Tässä kyseessä lienee sama Mikko kuin Kunnasniemellä. Aviopari saa lastenkirjan mukaan useita lapsia.

Mustoset saapuvat
Edellä mainitun Samuel Mustosen (s.1710 ) veljen Niilon kaksospojat Niilo Niilonpoika Mustonen ja Petrus l.Petter Niilonpoika Mustonen, molemmat syntyneet 01.07.1743 Sotkumassa, lähtevät rippikirjan mukaan kinkerien 10.09.1780 jälkeen Kunnasniemelle, molemmat perheineen. Heitä ei sen jälkeen enää Sotkuman kylällä näy missään merkinnöissä. Sintsinälän tila Sotkuma n:o 24 oli käynyt ahtaaksi, ja aikuisten poikien oli syytä lähteä uusille asuinsijoille perheineen. Kunnasniemen seutu olikin tuttu Samuel-sedän ajoilta.
Voi olla myös, että Mustosilla oli ennestään eräpalstoja tai muita maaomistuksia sekä Kunnasniemellä että Kinahmonsaaressa. Kinahmonsaarihan oli asutettu Sotkuman tilattomien toimesta jo 1631 alkaen.

Sukulaisuudella oli entisinäkin aikoina tärkeä merkitys. Sukulaisia autettiin aina. Mustosten sukulaisuudesta Kinahmonsaaren Savolaisiin ei kuitenkaan ole tietoa.
Veljesten vaimot olivat Kontiolahden Aholan kylän Kettusia kuten oli ollut nyös isä-Niilon sisaren Kaarinan mies. Kettuset asuttivat myös Kunnasniemen taloja n:o 2 ja 3. Täten sukulaisuudella Mustosten ja Kettusten välillä oli varmaan oma merkityksensä.
Veljesten yhtiömiehenä toimiminen Kunnasniemellä tai Kinahmonsaaressa oli myös mahdollista, tosin maakirjat eivät vahvista tätä vaihtoehtoa.

I Kunnasniemellä
Mustosen veljeksistä Petter on asettunut suoraan asumaan Kunnasniemelle. Hän kuolee jo 18.03.1782 Kunnasniemellä. Hän ehti siis asua alle kaksi vuotta uudessa asuinpaikassa.

Jo edellä mainitussa Kontiolahden rippikirjassa 1781 – 98 itselliset ym.Leena Kettunen on miehensä Niilo Mustosen kanssa. Niilon mainitaan asuvan Kinahmonsaari n:o 4:ssä, ja hänetkin on yliviivattu ja ilmoitettu kuolleeksi. Leenan kinkerimerkinnät kattavat 1780-luvun alkupuolen, kunnes katkon jälkeen ovat vuodet 1797 – 98 taas merkityt. Rengin nimi on Eerik Hämäläinen yliviivattuna, lisäksi tytär Kaarina mainitaan kuolleen, Myös poika Niilo on mainittu.

Juvola muodostuu
Samassa ruokakunnassa on myös Juho Juvonen vaimonsa Kristiina Savolaisen kanssa vuosina 1797 – 98, ja mukana myös lankonsa ja kälynsä kanssa.
Nämä henkilöt yhdessä muodostavat 1. ruokakunnan.

Tilan toisen puoliskon ja ruokakunnan muodostavat Eerik Hämäläinen vaimonsa Kristiina Kettusen kanssa. Heidät on merkitty vuosille 1797 – 98. Mukana ovat myös poikapuolet Antti Mustonen vaimonsa Anna Lappalaisen kanssa, Niilo Mustonen vaimonsa Susanna Lappalaisen kanssa sekä nuorin poikapuoli Salomon.

Vuoden 1795 maakirjassa Juho Juvonen on merkitty talon veroa maksavaksi isännäksi.

Juho oli syntynyt Liperin Niinikkosalossa 02.07.1757, ja kastettu 04.08 Johannekseksi. Hänen vanhempansa olivat Juho Juvonen ja Maria Pietarinen. Kummeiksi oli merkityt Antti Räsänen, Kirsti Juvonen ja Jonas Mustonen.
Juho avioitui Liperissä 11.04.1779  kinahmonsaarelaisen, 06.02.1757 syntyneen talollisen tyttären Kristiina Savolaisen kanssa.
Vihkimerkinnässä Juhoa sanotaan rengiksi Liperinsalosta. Nuoripari muuttaakin tuoreen aviovaimon kotiin Kinahmonsaari n:o 4.

Perheeseen syntyy useita lapsia. Näistä ensimmäinen Juho kuolee vuoden iässä 1786 Kinahmossa, ja toinen Juho kahden vuoden iässä  1795 Kunnasniemellä.

Vuonna 1789 syntynyt tytär Helena l. Leena Juhontr. Juvonen avioituu Liperissä 22.04.1805 renki Jussi Eerikinpoika Kinnusen kanssa.
Talollinen Juho Juvonen kuolee Kunnasniemellä 05.06.1814. Hänen leskensä Stina Savolainen on merkitty kuolleeksi Kunnasniemellä 31.01.1835.

Kontiolahden rippikirjassa 1801 – 11 taloa Kunnasniemi 1 isännöi Juho Juvonen vaimonsa Kristiina Savolaisen kanssa. Ruokakuntaan kuuluu myös vävy Jussi Kinnunen vaimonsa Helena Juvosen kanssa.

Hämälä muodostuu
Toisen ruokakunnan muodostavat s.1751 Eerik Hämäläinen vaimonsa Kristiina Kettusen kanssa sekä poikapuolet perheineen.
Kristiina Kettusen ilmoitetaan kuolleen 30.09.1807. Eerik Hämäläinen muuttaakin v.1809 Kontiolahdelle poikansa 24.09.1784 syntyneen isänsä kaiman Eerik Hämäläisen ja tämän vaimon Anna Holopaisen luo. Annan vanhemmat torppari Juho Holopainen ja vaimonsa Katarina Soikkeli mainitaan juuri kuolleen samana vuonna.

Ruokakunnan isännän mukaan Hämäläksi nimetty talon puolisko sai myöhemmin numerokseen Kunnasniemi n:o 2.
 Poikapuolista Antti Mustonen vaimonsa Anna Lappalaisen kanssa asuu koko ajan samassa taloudessa, samoin kuin Niilo Mustonen Susanna vaimonsa kera.
Kolmas poika Salomon Mustonen avioituu 01.06.1806 Anna Kettusen kanssa ja muuttaa naapuritaloon Kunnasniemi n:o 2 Kettula Juho Kettusen lesken Liisa Asikaisen vävyksi.

Kontiolahden rippikirjassa 1812 – 24 Kunnasniemi n:o 1:ssä Juho Juvosen kuoltua v.1814 isäntänä jatkaa hänen leskensä Kristiina Savolainen. Samassa ruokakunnassa on vävy Jussi Kinnunen vaimoineen.
Toisen ruokakunnan muodostavat Antti Mustonen vaimonsa ja lapsiensa kanssa sekä hänen veljensä Niilo perheineen. Antin poika 08.03.1796 syntynyt Petteri Mustonen tuo vielä nuorikkonsa Leena Hyttisen v.1824 taloon.
Antin kuolinajaksi ilmoitetaan rippikirjassa 1825 -33 päiväys 30.11.1831.

Kontiolahden rippikirjassa 1825 – 33 Kunnasniemi n:o 1:ssä asuva ensimmäinen. ruokakunta on sama kuin edellisessäkin rippikirjassa Stina Savolaisen isännöidessä.

Toisena ruokakuntana on Antti Mustonen vaimoineen sekä poika Petter myös vaimoineen. Tyttäristä on kotona vielä Sophia sekä Anna, joka avioituu 1830.

Kolmanneksi ruokakunnaksi ilmoitetaan Niilo Mustonen vaimoineen.

Perheet erkaantuvat
Kontiolahden rippikirjassa 1834 – 44 perheet asuvat jo erillään.
A.Kunnasniemi n:o 1  ½ Mn :
-Tässä asuvat Stina Savolaisen ja vävynsä Jussi Kinnusenkin kuoltua hänen leskensä Helena Juvosen perhe. Perheen sukunimi on nyt Kinnunen.
TILAN NIMI ON JUVOLA.
Nykyään Juvolan paikalla on vain rauniot jäljellä. Lähistöllä asuu Riikosen perhe.

Jouko Mustonen seisoo Juvolan talon raunioilla 27.09.2016

B.Kunnasniemi n:o 1  ¼ Mn:
-Tällä tilalla asuu Antti Mustosen lesken Anna Lappalaisen kanssa heidän jälkeläisensä.
Pekka l. Petter Mustonen on merkitty isännäksi, ja hänen kohdallaan on merkintä kylän esimies ( Bynman ).
TÄSSÄ ON KUNNASNIEMEN MUSTOLA.
Tällä Mustolan paikalla asuu nykyisin Pentti Rummukainen perheineen.
Paikka on muutaman sadan metrin päässä Juvolan talon paikasta.
Mustolan talo on rakennettu aikoinaan vesien ympäröimälle Kunnasniemelle silloisen Suur-Höytiäisen upealle rantapenkalle.

Mustolan 1850-luvulla rakennettu jättinavetta on yhä tallella, kuvattuna taustapuolelta.
Mustolan päärakennus 1940-luvulla. Kuvassa talon väkeä.Kunnasniemen Kotiseutuyhdistys
Mustolan päärakennus 1950-luvulla. Etualalla talon vieraskuisti, ja setäni Viljo Kinnunen.
Kunnasniemen Kotiseutuyhdistys.

C.Kunnasniemi n:o 2  ¼ Mn :
-Isäntänä on Niilo Mustonen vaimonsa Susanna Lappalaisen kanssa. Lueteltuna on myös koko perhe.
Tällä Kettulan paikalla asuu vielä Mustosen sukua. Paikkaa sanotaan nykyään Mutalanmäeksi.
Tämä paikka on noin kilometrin päässä Mustolasta.

MAAKIRJAT KERTOVAT SAMAT ASIAT
Jo edellä esitetyssä maakirjoihin perustuvassa Liperin talonhaltijaluettelossa saatiin samat asiat esille, tässä kuitenkin vielä hieman täydennettynä ja yhteenvetona:

Kunnasniemi n:o 1 Juvola, uusi numero Kunnasniemi 1,kruununtila vuoteen 1873:
-esitykseni alussa luettelemani Kunnasniemen varhaisvaiheen isännät.
-Juho Juvonen – 1800 – 1810
-sen jälkeen hänen leskensä ja tämän jälkeen vävyn leski eli oma tytär.

Tilan puolisko on nimeltään Hämälä, uusi numero Kunnasniemi 2, Perintötila v.1851:
-Antti Mustonen n. 1810 – 1831
-hänen leskensä 1832 – 1836
-Petter Antinpoika Mustonen 1837 alkaen.
TÄMÄ ON KUNNASNIEMEN MUSTOLA

Kunnasniemi n:o 2  ¼ Mn:
-Kettusia alkaen Mikko Kettusesta n.1735
-Juho Kettusen lesken jälkeen 1836 vävy Juho Martikainen jatkaa tilalla.
TILAN NIMI ON KETTULA

Tilan puoliskolla Niilo Mustonen isännöi n.1835 – 1845, minkä jälkeen leski jatkaa.

Kunnasniemen Mustolana vieläkin tunnetun talon syntyvaiheet on esitetty tässä. Jo 1700-luvun puolivälissä oli ensimmäinen Mustonen eli Samuel Kunnasniemellä, mutta varsinaisesti Mustolan syntyhistoria alkaa Petter Niilonpojan saavuttua perheineen 1780 Kunnasniemelle. Jatko onkin sitten jo Kunnasniemen Mustosten sukuhistoriaa.

 

II Kinahmonsaaressa
Kinahmonsaari n:o 4 Savola (uusi numero Kinahmonsaari 6 ) näyttää olleen Niilon ja hänen perheensä asuinpaikka. Maakirjojen mukaan tilan omisti Petter Savolainen v.1775 ja v.1795 Mikko Savolaisen leski.
Rippikirjan 1781 -98 mukaan tilan omistajia olivat Petter Savolainen ja tytär Anna, vävy Juho Juvonen ja hänen vaimo Kristiina Savolainen, Mikko Savolainen ja hänen vaimonsa Maria Pietarinen sekä heidän poikansa Petter Savolainen ja tämän vaimo Judith Räsänen.

Niilo on perheineen oleskellut välillä myös Kunnasniemellä. Nimittäin perheeseen syntyneistä lapsista v.1785 syntynyt Samuel on merkitty Kunnasniemellä syntyneeksi, samoin Maria v.1789.

Saman ajanjakson 1781 -98 rippikirjan ns. lisätiedot eli itselliset ym. sisältävä rippikirja kertoo tilan asioista enemmän. Talon isännäksi on merkitty Juho Juvonen vaimonsa Stina Savolaisen kanssa. He ovat läsnä kinkereillä koko ajanjakson, tosin heidät on merkitty asuvaksi tilalla Kunnasniemi n:o 1. Kinahmonsaaren  tilan ensimmäisen ruokakunnan muodostavat Niilo Mustosen leski Helena l. Leena Kettunen ja poikansa Niilo Mustonen vaimonsa Vappu Pitkäsen kanssa. Ruokakuntaan kuuluu myös omat pojat Pekka sekä Jonas vaimonsa Kristiina Savolainen kanssa. Äiti Helena on osallistunut kinkereille v. 1697. Hänen pojillaan on useita kinkerimerkintöjä 1780-luvulta.

Talon väen toisen puoliskon ja myös toisen ruokakunnan muodostavat leski Maria Pietarinen, joka on merkitty kuolleeksi jakson lopulla, sekä hänen poikansa Petter Savolainen vaimonsa Judith Räsäsen kanssa. Ruokakuntaan kuuluu myös toinen poika Mikko Savolainen vaimonsa Maria Hyttisen kanssa.

Saman ajan rippikirjassa Kunnasniemi n:o 1:stä ilmoitetaan Leena Kettusen miehen Niilo Mustosen kuolleen Kinahmonsaaressa. Kontiolahden Kuolleissa on merkintä Talollinen Niilo Mustonen kuollut v.1792 ja 64 ( p.o  49 ) vuoden iässä.

Kontiolahden rippikirjasta 1801 – 11 ilmenee, että Kinahmonsaari n:o 4:ssä on ensimmäisenä ruokakuntana Niilo Mustosen leski Leena Kettunen. Hän on kuollut tänä ajanjaksona 21.01.1809. Kuoliniäksi on merkitty 77 vuotta, mikä on selvästi virheellinen. Leenan syntymäaika vaihtelee 1732 -1750 välillä eri lähteissä. Oikea lienee joko 1746 tai 1750. Henkilön siirtyminen Liperin kirkonkirjoista Kontiolahden kirkonkirjoihin aiheutti tämänkin virhemerkinnän.
Ruokakuntaan kuuluva Niilo on mainittu vaivaiseksi (bräcklig ), ja hän on avioitunut Vappu Pitkäsen kanssa. Myös Jonas on avioitunut 1804 Kristiina Savolaisen kanssa. Pekka l. Petter nai 1807 Anna Simanaisen ja Samuel 1810 Anna Turusen. Myös tytär Kristiina mainitaan.

Toisen ruokakunnan muodostavat v.1762 syntynyt Mikko Savolainen v. 1759 syntyneen vaimonsa Maria Hyttisen kanssa. Toisena avioparina tässä taloudessa on Antti Savolainen Liperistä naidun Katarina Karttusen s. 1782 kanssa.

Täten näyttää selvältä, että Niilo Niilonpoika Mustonen lähdettyään Sotkumasta perheineen asettui hyvin pian Kinahmonsaari n:o 4 Savolan maille. Tila jakaantui pian kahtia, ja Mustosille muodostui oma talo maineen. Tämä Kinahmonsaari  n:o 4:n puolisko, uusi numero Kinahmonsaari 5 Mustola, onkin tämän sukuhaaran kotipaikka. Liperin talonhaltijaluettelon mukaan ensimmäinen isäntä oli Petter Mustonen n. 1805 – 1810, ja hänen jälkeensä hänen veljensä Samuel Mustonen 1811 – 1845.
KINAHMONSAAREN MUSTOLA OLI TÄTEN SYNTYNYT.

 

Käytettyjä lähteitä:

Liperin seurakunnan kirkonkirjat
Kontiolahden seurakunnan kirkonkirjat
Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin tilikirjat
Savon ja Karjalan läänin tilikirjat
Suur-Liperin historia. Maija-Liisa Tuomi. Kirjapaino Oy Maakunta. Joensuu 1984
Pohjois-Karjalan asutusmuodot 1600-luvulla.Veijo Saloheimo. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy Joensuu 1971
Pohjois-Karjalan asutusmuodot 1600-luvulla. Kylä -ja pitäjäkartat. Veijo Saloheimo. Sama kuin edellinen 1971
Pohjois -Karjalan historia 3.Veijo Saloheimo. Sama kuin edellinen 1980
SSS Hiski-hakemisto. Seurakunnat. Kontiolahti
Maanmittauslaitos. Sitsinälän karttatuloste 2015
GT 9 Suomen tiekartta. Karttakeskus 1990.
Artikkeli Mustola. Ulla ja Jouko Mustonen 2001.
Artikkeli Mustosia ja muita mustapäitä. Kauko Pirinen. Sukuviesti 4/90

 

KINAHMONSAAREN MUSTOLAN VAIHEITA 1800-LUVUN ALUSTA 2000-LUVULLE
Matias Eronen


PDF-tiedoston artikkeli on jatkoa Erosen artikkelille Kunnasniemen Mustolan ja Kinahmonsaaren Mustolan varhaisvaiheita.


Käytettyjen lähteiden osalta kirjoittaja viittaa aikaisemmin julkaistun artikkelin lähdeluetteloon. Lisänä luetteloon on Unto Martikaisen toimittama Kinahmon kirja. Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2004.