Mustos-tutkimusta

MUSTOSTEN ESIPOLVIA SAVOSSA
 
Matias Eronen 

(Esitelmä Mustosten 80-vuotisjuhlilla Tuusulassa 06.08.2016, sekä artikkelina Sukuviestissä 4/2016.)
 
Aluksi

Tutkiessani Mustosen sukua totesin suvun vanhimpien asuinpaikkojen selvittämisen olevan välttämätöntä. Oman äitini Mustosten sukuhaaran totesin siirtyneen nykyiselle Pohjois-Karjalan alueelle Savosta eli Leppävirralta Liperiin. Täten aiheeksi valikoitui Mustosten Savon esipolvet ja tietenkin heidän asuinpaikkansa.
 
I Savon asuttaminen Karjalan suunnasta Savon keskiajan alkuna voidaan pitää 1323 solmittua Pähkinäsaaren rauhaa, jolloin Savilahden pogosta eli kihlakunta siirtyi Novgorodilta Ruotsin hallintaan. Uuden ajan katsotaan alkaneen vuonna 1534, jolloin Savosta tuli oma linnalääni.
 
Savossa oli historiallisen ajan alussa vakinaista asutusta Savilahdessa eli Mikkelin tienoilla, Juvalla sekä Sulkavan – Rantasalmen seutuvilla. Pohjois-Savosta näyttävät 1400-luvun alkupuolelle saakka kiistelleet hämäläiset ja karjalaiset savolaisten keskittyessä vielä Haukiveden eteläpuolisten alueiden asuttamiseen. Paleoekologisen tutkimuksen mukaan pysyvän viljelyksen alkamisaika Etelä-Savossa on tapahtunut vuosien 1000 ja 1500 välisenä aikana, esimerkiksi Mikkelin seudulla noin 1280.
 
Mukautuminen Ruotsin hallintoon, ja jo toinen uskonnon vaihto, tällä kertaa idän ortodoksisuudesta lännen roomalaiskatolisuuteen, ovat varmaan olleet väestölle vaikeita aikoja. Savon turkiskauppa suuntautuikin uudestaan, nyt Viipuriin, josta myös Savon hallintoa johdettiin.
 
Turkiskaupan rinnalle tuli keskiaikana vähitellen kaskitalous. Kaskiviljely sivuuttikin sitten ratkaisevasti erätalouden. Kaskiviljelyn turvin savolaiset ovat sitten asuttaneet suurimman osan omaa maakuntaansa, ja alkaneet tunkeutua sen ulkopuolellekin. Mainittakoon, että vuoden 1540 tienoilla savolaisen asutuksen pohjoisraja oli nykyisen Kuopion tienoilla, sen pohjoisempana oli vain yksittäisiä asumuksia.    Vuonna 1475 Viipurin linnan päällikkö Eerik Akselinpoika Tott ryhtyi itärajan turvallisuuden varmistamiseksi rakennuttamaan Olavinlinnaa paikalle, jota venäläiset väittivät omakseen.
 
Savon alueen maakirjan 1541 nimiaineistoa vertaamalla Viipurin Karjalan vuoden 1543 vastaavaan saadaan selvitystä savolaisten karjalaista alkuperää olevaan kysymykseen. Myös paikannimistöä ja vuoden 1500 Vatjan viidenneksen verokirjaa voidaan käyttää vertailussa apuna. Näin saadaan hahmotettua asutusvirta Karjalasta Savoon keskiajalla.

Kartta Asutusvirta Karjalasta Savoon

Juvan ja Rantasalmen sekä Säämingin Mustosten lähtöalueet   Kauko Pirinen pitää Mustonen-sukua yleissavolaisena, eri tahoille maakuntaa levinneenä. Suvun lähtöalueen hän nimeää laajaksi eli käsittämään Äyräpään, Jääsken sekä Suurlappeen.
 
Pekka Lappalaisen mukaan Säämingin pitäjän asutus pitäjän koillisosassa lähinnä Kerimäellä on laatokankarjalaista, mutta hänen mukaansa muu osa Sääminkiä on saanut asutuksensa Jääskestä. Pekka Lappalainen esittää, että Säämingin  Mustoset ovat lähtöisin Jääsken pitäjän Sairalan kylästä Mustosen nautakunnasta.
 
 
II Savon maakirja 1541 ja seuraavat vuodet maantarkastukseen 1562 saakka

Kartta Mustosten Savon asuinpaikat 1561-2001

1. Rantasalmen pitäjän Putkisalon neljänneksessä Vaahersalon kymmeneksessä asuu yhteensä kuusi Mustosta. He asuvat kahdessa ruokakunnassa, joista ensimmäisessä on kaksi Pekka, Olli ja Antti, sekä toisessa Paavo ja Antti.
 
Seuraavien 21 vuoden aikana sukupolvi vaihtuu ja ensimmäisessä ruokakunnassa on maantarkastuksessa v. 1562 jäljellä Pekka ja Antti Mustonen, molemmat Pekanpoikia. Toisessa ruokakunnassa ovat veroa maksavina Olli ja Antti Mustonen, kumpikin Paavonpoikia. Molemmat ruokakunnat asuvat Vaahermäellä, ja kummallakin ruokakunnalla on hallussaan omat maa-alueet. Arviokunta on n:o 444, ja se on Rantasalmenpitäjän Putkisalon neljänneksen 5. eli Vaahermäen kymmenes. Pekanpoikien verorasitus on 5 vmk, ja Paavonpoikien 4 vmk.  
 
Rantasalmen pitäjän Tuusmäen neljänneksessä Väänälän l. Mielittylän kymmeneksessä on Mustosia kaksi arviokuntaa. Molemmilla on verorasitus 6 vmk. Ensimmäinen on Mauno Mustonen – Korhosen , ja toinen saman nimisen eli Mauno Mustosen arviokunta.  Molemmat arviokunnat katoavat niin, ettei niitä löydy enää vuoden 1545 maakirjasta.
 
2. Säämingin pitäjän Säämingin neljänneksen viidennessä eli Hiltulan kymmeneksessä on Antti ja Mikko Mustosen 6 veromarkan arviokunta. Pekka Lappalaisen mukaan vuosina 1541 – 46 luettiin Rantasalmen hallintopitäjän Putkilahden taloja Säämingin hallintopitäjään Hiltulan kymmeneksen nimellä.
 
Heistä on vuoden 1561 maakirjassa vielä jäljellä Mikko Mustonen osakkaana isossa arviokunnassa n:o 1030. Se sijainti on Säämingin pitäjän Haapalan neljänneksen 5. eli Haapalan kymmenes. Mikon asuinpaikkana on Rantapelto. Mikkoa ei kuitenkaan löydy enää seuraavan vuoden maantarkastuspöytäkirjasta.
 
Säämingin pitäjän Puumalan neljänneksessä ja ensimmäisessä eli Kitulan kymmeneksessä on mainittuna kuuden veromarkan arviokunta, jossa osakkaina ovat Pyörni (Björn) Mustonen ja Lauri Kitunen. Arviokunta häviää kuitenkin seuraavaan maakirjaan mennessä.
 
3. Juvan pitäjän Koikkalan neljänneksessä kolmannessa eli Narilan kymmeneksessä on Pekka Yletyisen ja Antti Mustosen arviokunta. Vuosien 1546 – 1556 maakirjoista ilmenee, että Pekka Yletyinen häviää kirjoista, ja jakokunnassa ovat Tuomas Mustonen ja hänen poikansa Paavo ja Pekka. He ovatkin sitten vuoden 1562 maantarkastuksessa omana arviokuntanaan n:o 791 Juvan pitäjän Koikkalan neljänneksen neljännessä eli Tirilänmäen kymmeneksessä. Isäntä tunnetaan nimellä Pietari Mustonen, ja asuinpaikan nimi on Mustonpelto.
 
4. Myös Antti Juntinpoika (Joan) Mustonen on Juvan maakirjoissa mukana vuoteen 1556. Hänen poikansa Lauri Antinpoika Mustonen siirtyy 1554 alkaen Tavisalmen pitäjän Savilahden neljännekseen. Asuinpaikan nimi on Sotkanniemi Telkänranta. Paikka on Pekka Yletyisen ja Antti Mustosen vanha eräsija.
 
5. Rantasalmen pitäjän Keriharjun neljännekseen Huosionrannan kymmenekseen ilmestyy 1559 Matti Tuomaanpoika Mustonen 4 veromarkan tilalle. Asuinpaikkana mainitaan Kopoisenmaa ,ja hänen arviokunnan numero on 552. Hän on Juvalta Tuomas Mustosen kolmas poika.
 
6.Juvan pitäjän Vesikansan neljänneksessä Savuniemen kymmeneksessä on Mustosilla kolme arviokuntaa 1541. Ensimmäisen muodostavat Paavo, Maunu (Magnus) ja Mauno (Mons) Mustonen. Vuoden 1562 maantarkastuksessa todetaan arviokunnan jakaantuneen kahtia.  Paavon arviokunta  n:o 692 on nykyisellä Suonenjoella Petäisenrannassa. Sen maista on muodostettu Lieteenmäen kylän vanha numero 8. Yhtiökumppanina on Kauppi Kauppinen. Maunun arviokunnan numero on 619, ja tila sijaitsee nykyisellä Pieksämäellä Siikamäen kylässä. Asuinpaikan nimi on Heinivehmas .
 
Toisessa arviokunnassa n:o 691 ovat myös Mauno (Måns) ja Heikki Mustonen. Vuoden 1562 maantarkastuksessa heidän asuinpaikkansa todetaan olevan nykyisen Suonenjoen pitäjän Honkamäellä. Tilan maista on muodostettu Suonenjoen kylän vanha numero yksi.
 
Kolmas arviokunta on Pekka Mustosen. Hänen poikansa Pekka ja Simo jatkavat tilalla. Vuoden 1562 maantarkastuksessa arviokunnan omistajana on Simo Mustonen, ja asuinpaikkana on Suonenjoen pitäjän Suonenjoen kylässä Lietteenmäki. Arviokunnan numero on 690, ja se on mainittu Juvan pitäjän Joroisten neljänneksen Suontien kymmeneksessä..
 
Neljäntenä arviokuntana n:o 700 tulee esiin Simon poika Pekka Mustonen. Hänet on mainittu samana vuonna myös Lietteenmäellä yhdessä Pekka Monosen kanssa.
 
Autioitumisen syyt Pien-Savossa vuonna 1589 pidetyn erittäin perusteellisen autiotutkinnan eli henkikirjoituksen yhteydessä luetellaan autioitumisen syyt: 1. Vihollisen hävitys 2. Rajan läheisyys 3. Väki kuollut 4. Sairaus, tulipalo 5. Poismuutto 6. Apuverot, ratsumiehet 7. Halla 8. Huono maatila

III Ajatuksia näistä Mustosten esipolvista

Näistä tiedoista alkaen vuoden 1541 maakirjan merkinnöistä selviää, että sekä Juvan että Rantasalmen Mustoset asuvat jo kyseisenä vuonna usean talouden vahvuudella Savon vanhimpien eli Juvan ja Rantasalmen keskusalueen Syväinen – Putkisalon alueilla. Tämä viittaa jo useita sukupolvia aikaisemmin alkaneeseen maanomistukseen. Nämä Mustoset lienevätkin saapuneet Savoon jo 1400-luvun alkupuolella
 
Yllättävää on todeta asutuksen leviäminen jo 1541 pohjoiseen päin nykyisten Suonenjoen ja Pieksämäen alueille. Nämä maanomistukset näyttävät nuoremmilta, ehkä vasta 1400-1500 lukujen taitteessa alkaneilta.
 
Juvalainen eräsija nykyisen Leppävirran alueella osoittaa erätalouden merkitystä ennen kaskitalouden esiinmarssia Sekä Juvan asuinpaikka että eräsija olivat jo suvun vanhempaa perua. Siirtyminen näihin vanhoihin eräsijoihin pysyvästi asumaan kuvastaa 1540- luvulla alkanutta asutusekspansiota.
 
Mustosten asuminen Säämingissä osoittautuu tilapäiseksi.  
 
IV Yhteenvetona 

Tämä Mustosten esipolvitutkimus osoittaa asutusvirran Karjalan alueelta Savon linnalääniin. Muuttoa Juvan ja Rantasalmen alueelle tapahtui viimeistään 1400-luvun alkupuolelta alkaen jatkuen aina 1500-luvulle varmasti usean perheen voimin.
 
Suvun lähtöalue huomioiden voidaan kyllä hyvällä omatunnolla puhua savokarjalaisesta suvusta, vaikka Karjalasta siirryttiin suoraankin Kainuuseen ja nykyisen Pohjois-Karjalan alueelle.
 
Täten näyttää ilmeiseltä, että kyse on ns.multifokaalisesta eli useasta lähtöhenkilöstä koostuvasta suvusta. Myös suvun myöhemmät vaiheet osoittavat, että kaikki nykyiset Mustoset eivät ole alkuaan Mustosia, vaan muuta sukua. Näiden kahden seikan perusteella mielestäni voitaisiinkin puhua Mustosen sukukunnasta, jonka kaikki jäsenet ovat varmasti yhtä arvokkaita, Mustosia.
 
V Jälkikirjoitus
Mustosten ensimmäinen asuinpaikka Rantasalmella oli Vaahermäen tila. Asuinpaikan nimi häviää kuitenkin maakirjoista 1600-luvulla eikä sitä löydy nykykartoistakaan. Isojakopöytäkirjojen avulla onnistuin kuitenkin paikallistamaan Vaahermäen alueen. Nimittäin sitä vastaa nykyisin maarekisterissä tila Osikonmäki n:o 18. Tämä tila on jaettu noin 20 kiinteistöön, joista keskeisellä alueella mäellä on Erolan tila. Sen omistavat nykyisin Tuula Jansson ja Teuvo Makkonen, ja tilan pellot ovat vuokrattuina maanviljelijä Tapio Eroselle.

Ilvolantie 110 Rantasalmi Erola
Kuvan julkaisuun MML:n lupa.
Rantasalmen Erola, Tuula Jansson ja Teuvo Makkonen