Sukututkimus

Historiaa

 

Mustosten alkukotina pidetään Viipurin Karjalaa eli Jääsken, Lappeen tai Äyräpään kihlakuntaa.

Varhaisin maininta Mustosista lienee kirjattu Vatjalaisen viidenneksen verokirjaan vuonna 1500 muodossa Mustuev.

Mustosia on asunut eniten Pohjois-Karjalassa, mutta heitä on ollut melkoisesti myös Kainuussa ja paikoin Pohjois-Savossa. Suku on sittemmin levinnyt Keski– ja Pohjois-Pohjanmaallekin, pohjoisimpaan Suomeen sekä Sortavalan ja Viipurin seuduille Heinjoelle ja Muolaalle.

Nykyisin Mustosia on ympäri maan, mutta vuosisadan alueen keskittymät muodostavat edelleen vankan perusalueen.

Mustosten nimestä

Sirkka Paikkala

Mustoset Savon ja Pohjois-Karjalan asuttajina 1600-luvulla

Veijo Saloheimo

Varislahden Mustolan väki ja varallisuus 1770-luvulla

Veijo Saloheimo

Eelis Mustonen

Suku kantaisästä Lauri Mustonen s. 1669 Sotkamossa polveutuvana sukuketjuna ja siihen vaimojen kautta liittyvät merkittävät esivanhempien sukuhaarat Nuasjärven ympärillä.

Tämä koonti kohdentuu keskeisimmin siihen sukulinjaan, joka johtaa Sotkamon Nuasjäven rannoilla ja rannan lähiseuduilla asuneisiin Mustosiin ja keskeisimmin 1700-luvulta alkaen Nuasjärven länsirannoilla asuneisiin sukuhaaroihin. Solmukohtana näille Mustosille on ollut Sotkamon Vietonkylällä Nuasjärvi 2 Okkola tila. Oheen on koottu myös merkittäviä esiäitien kautta liittyviä sukuja, joista on tietoa kaukaisiin esivanhempiin saakka.

PDF-tiedostoMustoset-sukujuuret-Okkola-1, tekijä Eelis Mustonen.pdf (1.0 MB)
Sukulinja, joka johtaa Sotkamon Nuasjäven rannoilla ja rannan lähiseuduilla asuneisiin Mustosiin ja keskeisimmin 1700-luvulta alkaen Nuasjärven länsirannoilla asuneisiin sukuhaaroihin.

MUSTOSTEN ASUINPAIKAT 1500 -1600- LUVUILLA LEPPÄVIRRALLA JA TUUSNIEMELLÄ

Matias Eronen

Tutkiessani äitini sukua Mustosia Liperin pitäjän Sotkuman kylän alueella esi-isäni Samuel Mustosen lähtöalueeksi osoittautui Liperin rajanaapuri länteen päin eli Leppävirran pitäjä. Myös useimpien muiden Mustosen suvun sukuhaarojen 1600-luvun loppupuolen ja 1700-luvun parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana tapahtunut muuttovirta Suur-Liperin alueelle oli tapahtunut pääasiassa lännestä itään eli Leppävirran ja Tuusniemen pitäjistä Liperiin.

MATTI MUSTONEN JOROISTEN HUOSIONRANNALTA
Matias Eronen

 

Tutkiessani Leppävirran ja Tuusniemen Mustosia löytyi sieltä 1620-luvulta Matti Mustonen Vuorisalosta Tuusniemen alueelta. Muita hänen kaimojaan ei ollut lähimaillakaan samana aikakautena. Ainut tiedossani oleva Matti Mustonen oli 1560-luvulta silloin Rantasalmeen kuuluneesta Keriharjun Huosiorannan kylästä. Hänen elämänvaiheidensa selvitys oli täten paikallaan mahdollisen sukulaisuuden selvittämiseksi.

KOLME SAMUEL MUSTOSTA - KUKA HEISTÄ ON ESI-ISÄNI ?

Matias Eronen
 
Samuel Mustonen, Sotkuman talollinen Äitini suku on ns. Kunnasniemen Mustosia. Heitä tutkiessani pääsin Suur-Liperin nykyisen Polvijärven pitäjän Sotkuman kylään, jossa asuva Samuel oli talollisena isovihan jälkeen. Samuel kuoli 20.12.1735 72 vuoden iässä. Täten Samuelin syntymävuodeksi saadaan 1663. Kuolin paikaksi on merkitty Niska. Ryhdyin selvittämään, mistä Samuel saapui Sotkumaan. Asia osoittautuikin vaikeaksi ja kuitenkin samalla mielenkiintoiseksi.

RANTASALMEN MUSTOSIA I, II ja III  

Matias Eronen

Tutkiessani Mustosten sukua ja sen juuria Savossa totesin, että yksi heidän ensimmäisiä asuinpaikkojaan oli Rantasalmella. Tämän asuinpaikan nimi asiakirjoissa oli Vaahermäki.

RANTASALMEN VAAHERMÄEN ASUINPAIKAN ALKUVAIHEITA 1541 - 1705 -artikkelissa
olen selostanut tilan vaiheita; Mustoset ja Monniukset Vaahermäellä vuosina 1541 – 1705.


RANTASALMEN VAAHERMÄEN ASUINPAIKAN VAIHEITA 1706 – 2016  -artikkelissa jatkan tutkimukseni tuloksiin pohjautuvaa selostusta Mustosten Rantasalmen ensimmäisen asuinpaikan historiasta: Monniukset, Juvoset, Ilvoset ja Eroset Vaahermäellä vuosina 1706 – 2016.


RANTASALMEN PARKUNMÄEN RATSUTILAN ALKUVAIHEITA 1546 – 1709 -artikkelissa kuvaan 1600-luvun lähdeaineistoa läpikäydessäni löytyneitä tietoja Mustosista Rantasalmen pitäjän Putkilahden neljänneksen Asikkalan ja myös Parkunmäen kymmeneksistä. "Ruotsalaisia vai Mustosia ?"

RANTASALMEN MUSTOSIA IV
1700-luvun alkupuolen kirkonkirjojen tietojen liittäminen 1600-luvun asiakirjoihin

Matias Eronen ja Kaija Salminen

GENEETTISESTÄ SUKUTUTKIMUKSESTA
Sukuseuramme sukututkimus on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että 1500 – 1600-lukujen useat sukuhaarat pitäisi yhdistää 1700-luvulta nykypäiviin ulottuviin sukuhaaroihin.

Tämä onnistuu kiistattomasti vain Isälinjan DNA-tutkimuksen avulla. Tätä varten tarvitsemme kaikista nykyisistä sukuhaaroista mieslinjan DNA-näytteen.

Tutkimus suoritetaan FamiylyTreeDNA-Finlandia järjestelmässä, ja on täysin luottamuksellinen. Sukuseuramme avustaa asiassa maksamalla osan näytteen hinnasta.
Saat kirjalliset ohjeet ja lisäinfoa asiasta ottamalla minuun yhteyttä.

Matias Eronen, sukututkimusvastaava
Sukuseura Mustonen ry

Sähköposti
sukututkija2012@outlook.com